Sivut

24.8.2014

Knit faster, winter is coming

Konttineuleesta kuoriutui kauluri, hartialämmike - mikä tämä tämmöinen nyt on.


Ohje: 156-32 Autumn Grace - ilmaisohje Drops Designin sivuilla englanniksi täällä ja suomeksi täällä
Lanka: Noro Silk Garden, noin 3 kerää
Puikot: 6,00 mm

Kovin paljon asiasta ei ole sanottavaa: ohje oli hyvä ja melkein kaikki meni ihan niin kuin piti. Suomenkielisestä ohjeesta puuttui kuvio, jossa ruutujen tekojärjestys havainnollistetaan, mutta se löytyy esimerkiksi englanninkielisestä ohjeesta, jonka mukaan tämä omani on neulottu. Ainoa, mikä hieman närästää, on käytetyn langan sävy. Vaikka sotkin tummasävyisen Noro-kerän joukkoon hiukan heleämpääkin tavaraa, yleisvaikutelma on makuuni edelleen turhan violetti. Mietin vakavasti kaulurin koristelua, jotta se olisi vähemmän tummasävyinen, mutta luovuin ajatuksesta. Muistattehan vanhan pelkoni överin puolelle menemisestä?


Jaa-a. Onneksi on loppuillaksi sen verran paljon leipätöitä, ettei tarvitse ruveta arpomaan mille ryhtyisi seuraavaksi. Kesällä aloitettu silkkineule on kesken, ompeluasiat ovat levällään pöydällä ja eilen kävin ostamassa tarvikkeita kirjontaa varten. Ja se yksi halvatun kassikin on vaiheessa. Lisäksi olisi eräs saksankielinen ohje, josta en ole vielä tajunnut edes sitä, neulotaanko se kokonaan vai onko osa siitä virkattu. Että voi olla vaarallista elämää.

21.8.2014

Solmussa

Ostin komean oranssia, huovutettua, sormenvahvuista putkilonauhaa. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä siitä tekisin, mutta jostain syystä nauhaa oli saatava. Eilen rupesin vääntelemään siitä solmuja ja syntyi aika hauska kaulakoru.


Tein koruun sen verran mittaa, että saan sen juuri ja juuri pois kaulasta nostamalla pään yli. Minkäänlaista kiinnityssyteemiä ei siis ole, vaan otin kaapista oranssia huovutusvillaa (sattui olemaan) ja huovutusneulan ja pistelin villan avulla nauhan päät yhteen. Kieritin villasäikeitä nauhojen liitoskohtiin kuin parmankinkkua meloniviipaleen ympärille ja annoin neulan laulaa. Tuli oikein hyvä. Äkkiä katsottuna nauha siis vain jatkuu ja jatkuu eikä siinä ole päätä tai häntää laisinkaan.

Jos joku haluaa kanssa, niin mitenpä toimitaan. Hommataan ensin jotain nauhaa tai neulotaan i-cordia tai mitä nyt kukanenkin kaulaansa haluaa. Sitten googletetaan tai etsitään Pinterestistä ohjeita ja ideoita vaikkapa hakusanalla "knotted jewelry". Löytyypi valmista tavaraa ja ohjetta jos jonkinlaista. Mutta jos haluaa just samanlaisen, kuin tämä minun näissä kuvissa, niin laitan tuohon alle vielä lähikuvan etuosan solmuista. Sen avulla kuka tahansa pystyy pyöräyttämään ihan samanlaisen korun, vieläpä käden käänteessä. Niin minäkin tein; minun koruni mallina oli kultainen, paksu kaulakääty, jonka kuvaan törmäsin netissä.


Tässä minun mallissani nauha on kaksinkerroin. Ensin tehdään toinen solmu, sitten toinen. Valmiita solmuja voi liikutella ja muokata löysäämällä ja kiristämällä nauhoja. Kokeilkaapa, hyvä siitä tulee!

19.8.2014

Uutta putkeen

Oho. Nyt rupesi tulemaan konttia.


Kaapista löytyi jokunen Noro. Ajattelin hoitaa ne pois kuleksimasta.

17.8.2014

Virkattu pipo

Eilisen postauksen harmaista villoista kuoriutui pipo. Tänä aamusella pistelin piposeen vielä jokusen koristeen ristipistotyyliin.


Pipo on helppo ja nopea. Se on virkattu isolla koukulla peltiefektin välttämiseksi ja vieläpä tarkoituksellisesti löysällä käsialalla. Aloitin virkkaamalla ketjusilmukkanauhaa pääni ympäryksen verran, minkä jälkeen kiinnitin nauhan piilosilmukalla lenkiksi. Pipoa ei ole virkattu spiraalina vasta kuin ihan lopussa kavennuksia tehtäessä, vaan tein ihan "oikeita" kierroksia. Kun pipossa oli tarpeeksi korkeutta, ryhdyin kaventamaan joka kymmenennen silmukan jälkeen virkkaamalla kaksi silmukkaa yhteen. Pari viimeistä kierrosta tein kavennuksia tiheämpään, jotta sain piposen näyttämään asialliselta enkä miltään tonttulakilta. Kaikki silmukat ovat kiinteitä sen takia, että niihin on kivempi tehdä ristipistoa kuin esimerkiksi pylväisiin. Pipon malli on suorana ns. Aake (ihan kivan näköinen sekin), mutta minä tykkään taittaa piposta löysät taakse siten, kuin kuvista joku ehkä näkee.


Ristipistokuvio on vain tuossa yhdessä kohdin, jolloin sen voi kääntää enemmän tai vähemmän näkösälle fiiliksen mukaan. Pipossa käyetty lanka on Istex Alafoss Lopia eli samaa kuin kevättalven pitkässä tunikassani ja käytin koukkua nro 6,0. Lankaa meni noin kerä, ehkä himpun päälle. Kirjontalangat ovat joko yksinkertaisella tai kaksinkertaisella pisteltyjä riippuen käytetyn langan vahvuudesta. Enimmäkseen siellä on Dropsin Delightia, jonkun verran Noro Silk Gardenia ja muut ovat ihan vain jotain pätkiä. Ristipistojuttuja varten löytyy netistä ihan valtavasti mallia jos jonkinlaista, tässä apuna toimi ipadille virkatun suojapussukan koristeluun annettu selkeä ohje, jonka löydät täältä.

Ompelukoneen kanssa menee huonommin. Perheen nuoriso innostui koneen pörinästä siinä määrin, että Husqvarnalle saa kohta ruveta varaamaan aikoja, jos aikoo ruuhkan jossakin välissä polkimiin päästä. Ongelma on tietysti miellyttävä, mutta silti.

16.8.2014

Kun vanhat eivät maistu, aloitetaan uusia

Vaikka ulkona on vielä lämmintä ja aurinkoista, ilmassa on merkkejä tulevasta. Ainakin täällä minun työnurkkauksessani, sillä koukulla on rehtiä islanninvillaa ja ompelukone polkee nahkaa. Se siitä liukkaasta satiinista, nyt ei luista, mutta jänskättää edelleen.


Mukavan pullea säilytysrasia löytyi kirpputorilta. Siellä on muutenkin käynyt viime aikoina flaksi. Kotiutettujen löytöjen joukossa on muun muassa kuukausien etsinnän tuloksena isojen miesten kokoa oleva norjalaisneule. Sehän tarkoittaa, että meitsillä on ehkä ensi talvena ihan oikeat ja omat swantsit.